Hei sinä!

Juuri sinä. Tiedät kyllä, mistä aion kirjoittaa. Sinusta ja ystävistäsi - oikeastaan haluan OMISTAA tämän kirjoituksen teille.

Ystävät... ovat kieltämättä kaunis asia. Heitä on hyvä olla. Ystävyyssuhteilta voi saada paljon, hyvän mielen. Ja naurua.

Ongelmaksi ystävyyssuhteet muodostuvat silloin kun sitä naurua pulppuaa puoli neljältä yöllä...kerrostaloasunnossa... Tai mikä vielä pahempaa, kello yhdestä kello neljään yöllä...

Ja että mistäkö tiedän sanoa tarkkaan, mistä mihin piditte hauskaa? Vakoilenko teitä? No ei tarvitse. Olin tahtomattani osana teidän pientä juhlaanne. Juuri kun silmäluomet olivat vaipumassa puolitangon ohi se alkoi uudelleen. Syvältä sisuksista matkaan lähtevä "ahahahahahahahah". Ja juttelittekin te. Huutaen. Välillä sain lausesita jopa selvää. Jopa niin, että teki mieli tulla ovelle ja heittää sekaan muutama oma kommentti.

Niin, tuosta haaveilinkin - yritin ajatella itseni uneen ja rakentelin mielessäni tuota tilannetta. Että marssin hissiin nallepyjamassani, "Hyvää yötä"-tyynyni kainalossa, koputan napakasti ovellesi ja tervehdin teitä sarkastinen hymy huulillani ja sanoisin jotain tyyliin: "Näytänkö ihmiseltä, joka nukkuu auvoisasti ansaittua viikonloppu-untaan?" "Ai enkö? No mistähän se johtuu!" tai sitten olisin vain paiskannut tyynyn päin naamaasi. "No hyvää yötä vaan sullekin!"

No joo, miksi et tullut? Kysyt. Miksi kirjoittaa passiivis-agressiivisesti blogia eikä kohdata ongelmaa there and then? Kolisuttelin kyllä putkia, mutta ette te varmaan sitä kuulleet... Ja olisin voinut tullakin - ongelma oli se, etten tiennyt MISSÄ TE OLITTE! Välillä ääni tuntui kuuluvan viereisestä, välillä ylemmästä asunnosta. Se nyt vielä puuttuisi, että marssisin tukka takussa ja unettoman äkeä ilme kasvoillani herättämään jonkun toisen viattoman (joka kenties jollain ihmeen konstilla oli saanut itsensä uneen) ja heittäisin häntä tyynyllä, jossa lammas hyppää aidan yli tekstin "hyvää yötä" alla!

Niin että joo. Jos tunnistat itsesi ja käytöksesi, shame on you! Toivottavasti nukuit vielä kun tänä aamuna imuroin...